Mitä rakastat itessäsi?

Bongasin tämmöisen haasteen, pitää siis kertoa viisi asiaa itestään mitä rakastaa :--)

1. Positiivisuus. Ajattelen asioista ja ihmisistä yleensä myönteisesti, eli oon optimisti :3 Onhan niitäkin päiviä kun tulee noustua "väärällä jalalla" ja tuntuu ettei koko päivästä tuu yhtikäs mitään, mutta nekin on tosi harvassa onneks. Piristän tarvittaessa muita :)

2. Pienikokoisuus. Oon aina tykänny mun pienikokoisuudesta, vaikka lapsena lääkärit olikin huolissaan mun pituuskasvusta, koska se oli mukamas tavallista hitaampaa :O Mulle annettiin kasvuennusteeksi joku 150 senttiä vaikka tutkimuksista ei selvinnytkään mitään poikkeuksellista. Eivät tainneet koskaan olla kuulleet sanaa kasvupyrähdys, mikä mulle tuli tossa yläasteen aikana. Musta kasvoi siis 161 senttiä pitkä  15-vuotiaana :D Tää on just hyvä pituus, eikä naisten tartte muutenkaan olla kovin pitkiä. Jalan koko mulla on myös pieni, menee 37 kengätkin jalkaan =) Vaatteita ja kenkiä on siis helppo löytää! 

3. Kuunteleminen. Kuuntelen mielelläni muita ihmisiä ja heidän murheitansa/ongelmiansa ja yritän auttaa parhaani mukaan. 

4. Spontaanisuus. Kaikkea ei mun mielestä tartte suunnitella niin tarkasti. Joskus on kiva päättää jotain hetken mielijohteesta! Elämä käy mun mielestä tylsäksi jossei välillä tee jotain extemperoa ;)

5. Ulkonäkö. Oon tyytyväinen mun ulkonäköön, etenkin pidän mun pitkistä paksuista hiuksista!

Joulun odotus!

Mitä on onnellisuus? Mulle onnellisuus on sitä ettei mun tartte joka päivä huolehtia/stressata jostain. Sitä että mulla on riittävä toimeentulo, tavoitteita ja läheisiä ihmisiä elämässä. Pääosin asiat on hyvin, mutta mulla ei ole mitään määränpäätä, ei opiskelu eikä työpaikkaa. Tällä hetkellä teen satunnaisia keikkatöitä. Olen ajatellu oppisopimuspaikkaa alkaa ettimään, olis se toinen ammatti ihan jees kans. Harmittaa ku en tossa syksyllä päässyt aikuisopiskelun kautta opiskelemaan :/ 

Uusi harrastus tullu alotettua, nimittäin zumba! ;) Liikunta on mulle ku huumetta. Nuorempana oon harrastanu kilpajuoksua, lentopalloa ja ratsastusta. Kilpajuoksun lopetin, kun mun kunto ei ihan riittänytkään siihen. En muistaakseni kerinnyt kuin kaksissa kisoissakin olemaan. Lentopallon lopetin yli vuoden pelaamisen jälkee, koska se oli liian kilpailuhenkistä mulle. Ratsastamassa kävin Porissa yksityistallissa yli vuoden, lopetin kun sattui tapaturma ratsastustunnilla ja mun käsi murtui :S Oon miettiny hevostelun alottamista uudelleen, mutta rahatilanne ei oo antanu myöden..

Tän viikon aikana tarttis saada kämppää joulusempaan kuntoon. Harmi kun joulun odotus ei tunnu enää niin ihanalta mitä lapsena. Lapsena sitä odotti pukkia käymään ison lahjakassin kanssa ;) Nyt mä vaan odotan sitä että saa olla hetken rauhassa, unohtaa hetkeksi kaiken stressin. Stressiä yritän välttää kaikin tavoin, mutta kyllä se välillä pääsee iskemään. Mulla on velkaa, en tiedä koska pystyn alkaa maksamaan sitä takaisin. Toisaalta kun tarkemmin ajattelee, ei se vaikuta mun elämääni tällä hetkellä millään tavalla oli sitä tai ei, niin miksi ottaa stressiä siitä? :D Helposti sanottu. Ei pitäisi ajatella asioita liian kauas, vaan elää tässä päivässä ja tässä hetkessä. Jokaisessa päivässä on jotain hyvää! ;)


Toinen kissa murunen lähtee ensi viikolla leikattavaksi, tänään varasin ajan :) Tulee kyllä niin menokas olemaan tää aika ennen joulua, mutta ei haittaa! Työkeikkoja tiedossa ja paljon muita menoja. 14. päivä on mun kakskymppiset, saa nähä mitä tulee keksittyä. Varmaan baariin! :3

Toivottelen kaikille hyvää joulun odotusta! 


<3:llä Henna

Äiti on aina Jumala lapselle

Ompas siitä vierähtäny aikaa viimeks ko on tullu kirjotettua :O Tuntuu että tua 24 tuntia vuorokaudessa ei riitä mihinkään :D Tekemistäkin riittää koko ajan, harvemmin tekemisen puutteesta tulee kärsittyä.

Vedin äsken 1.5 tunnin lenkin, ja nyt on kyllä hyvä fiilis kun sai keuhkot täyteen raitista ilmaa! :3 Mä en oo mikään himo urheilija enkä kannatakkaan semmosta, mun mielestä jokaisen ihmisen pitäisi silti silloin tällöin rasittaa itteään (:  "Kaikki syyt mitkä estävät meitä liikkumasta, ovat tekosyitä" kuuluu näin sanonta, mikä pitää kyllä paikkansa!

Jannu <3

Huomenna kutsuu Salo, meen sponsoreiden kanssa meikkikoulutukseen :) Reissuun meneekin koko päivä. Ryhdyin syyskuussa liikkeenharjoittajaksi maailman kolmanneksi suurimpaan suoramyyntiyritykseen.

Kaks viikkoa sitten olin työkkärin kautta 5 päivää työnhakuvalmennuksessa, mikä avas kyllä tosi paljon silmiä. Hain aikuisopiskeluun tossa syyskuussa mutta mua ei valittu "koska olet juuri keväällä valmistunut ammatillisesta koulutuksesta" -.- Ihan perseestä!

Ammatinvalintapsykologilla pitäis mennä käymää, koska oon aika sekaisin ton tulevaisuuden suhteen. En oikeen tie mikä mua kiinnostais tai mitä alkaisin tekemään. Syysmasiskin yrittää iskeä koko ajan päälle, kun aurinko ei paista ja ulkona vaan sataa vettä. Suomen ilmasto on perseestä ;/ Täytyis vaan keskittyy enemmän niihin positiivisiin asioihin, ko niitä on enemmän mitä negatiivisia. Välillä vaan tulee annettua periksi kun huono fiilis iskee, eikä vaan jaksa taistella vastaan. Asiaa helpottais jos osaisin enemmän avautua ihmisille, mutta harvemmin tulee avauduttua. Emmä halua ikinä huolestuttaa ketään, oon ollu semmonen aina. Kyllä se puhuminen kuitenkin helpottaa, mutta mun tapani on vaan pitää asiat sisällä. Jotkut ihmiset pystyy näkemään mun lävitseni, vaikka kuinka yrittäisin esittää että kaikki on ookoo. 

Kallo ja kesä 2012 <3

Oon pahoillani äiti
En aina tiedä mitä teen
Otan omat harha-askeleet vaikka varoitat
Oon pahoillani äiti
Ei päälläni taivas oo pilvetön, ja ite oon luonu tän ilmiön mut mä hoidan
Oon pahoillani

Rakastan sua äiti ♥


<3:llä Henna

Aamu aurinkoon

Mukava viikko ollu, on tullu shoppailtuu, väsätty vaihteeks pari työhakemusta ja tietenkin perus normaali arki :) Uusi perheenjäsen on kotiutunu hyvin tänne :3 Kyrsii vain tällä hetkellä eräs henkilö todella paljon, joka ei meinaa antaa mulle sitä takaisin mikä mulle kuuluu... Kyse on siis mun entisestä vuokranantajasta, joka ei ole vielä palauttanut mulle vuokravakuuta takaisin, eli siis yhden kuukauden ylimääräistä vuokraa. Vuokravälitystoimisto on jo yli viikon yrittäny tavoittaa sitä mutta eipä vastaa puhelimeen -.- Mä en tajua miten tommosta ihmistä voidaan pitää asiakkaana vuokranvälitystoimistossa, koska kuuluu olla tavoitettavissa ja hoitaa asiat ! Jos hän ei hoida asiaa, niin se on sitten hoidettava vaikeamman kautta. Mulla on  kuitenkin oikeus saada se raha takaisin, koska kämppä siinä kunnossa missä pitääkin. Että jotkut ihmiset olla vaikeita :D 

Ensiviikolla ois tarkotus saada viimeisetkin muuttolaatikot purettua, pestä makkarin matot ja hankkia loput lamput :)  Tykkään tästä kämpästä tosi paljon :3 Oon kaksi kertaa aikaisemminkin asunu kaksiossa, toinen kaksio oli mun mummon asunto, kuolinpesä siis, jossa asuin sen aikaa kun se saatiin myytyä. Maksoin vain vettä ja sähköä asumisestani. Olisin jäänyt siihen asumaan vuokralle, mutta uusi omistaja pyysi siitä liian paljon vuokraa, mikä ei todellakaan käy opiskelijan budjetille :D Sitten aloin ettimään uutta kämppää ja muutin parin korttelin päähän mummon asunnosta toiseen kaksioon missä oli tosi edullinen vuokra, mutta sähkölämmitteinen kämppä eli mulla ei oikeen ollu varaa asua siinä:/ Vuoden päästä muutin sitten yksiöön keskustaan :) Kaksion siirsin mun veljelle, koska sukulaisen pystyy siirtämään uudeksi vuokralaiseksi asuntoon jos itse päättää irtisanoa vuokrasopimuksen. Vielä vuoden sopimussakon aikana, eli ei siis tuu sopimussakkoa jos lähtee kämpästä aikaisemmin ja siirtää kämppänsä sukulaiselle. Tätäkään ei moni ihminen tiedä ;)

Edelleen päivä kerrallaan, mahollisimman vähän murehtimatta asioita :))

<3:llä Henna 

Tahdon elää

Hain tuossa opiskelemaan aikuispuolen kautta, koska ei tää "tekemättä" oleminen oikeen oo mun juttu. Tässä kuussa selvii valitaanko mut :) Oishan se ihan kiva saada itelleen toinenkin ammatti, joka toivottavasti sitten työllistäis paremmin. Opiskelut alkais sitten 30.9! Ei oo varaa mennä ku vaan aikuispuolen kautta opiskelemaan, koska saan sitten paremmin rahaa. Kun Suomessa ei noita opiskelijoita oikein tueta, sen takia jouduinkin ottamaan opintolainaa ;/ Mutta ei stressiä, päivä kerrallaan :))

Tahdon elää
Niin, etten vanhana mä joudu katumaan
Tahdon elää
Löytää sateenkaaren päästä satumaan
Tahdon tanssia ja laulaa
Tahdon itkeä ja nauraa
Tahdon elää

Oon ihminen joka tekee asioita fiiliksen mukaan, sen enempää suunnittelematta. Spontaanit reissut ja asiat on vaan jotain niin mahtavaa :3 Ei kaikkea tartte suunnitella aina niin tarkkaan, elämä on lyhyt pitää elää niin ettei vanhainkodissa joudu kusettamaan :--D Mä en oo ikinä katunu mitään mitä oon tehny, vaan sitä mitä oon jättäny tekemättä. Välillä mä mietin miten hyvä tuuri mulla on ollut elämän aikana, koska kaikenlaista on tapahtunu. Oon meinannu hukkua lapsena, oon ollu kolarissa, murtanut luitani ym. Oon osannu aika monta kertaa huolestuttaa muut :/ Nykyään pysyy onneksi paremmin jalat maassa :) Tällä hetkellä mä haluan vaan elää päivä kerrallaan, nauttia asioista ja olla liikaa murehtimatta. 

Muru söpöili joskus :p

Mä rakastan mun elämää just semmosena ku se on, mitään en muuttais. 

Ei muuta. 


<3:llä Henna

Uusi koti

Syysflunssa iski :/ Eipä siitä kauaa oo ku mulla oli keuhkoputkentulehduskin :D Hohhoijjaa. Nyt on sitten muutettu uuteen kotiin ja olo on ettei tee mieli seuraavaan vuosituhanteen ainakaan muuttaa. Kun saatiin avaimet torstaina ( 8.8) alotettiin viemällä mun kämpästä divaanisohva ja pesukone. Sinä päivänä tuli tehtyä muuttohommia aamu neljään xD Tuntu että mulla ei vanhassa kämpässä ollu paljon mitään tavaraa, mutta voi luoja sitä tavaran paljoutta muutettaessa =D Löysin myös muuton aikana tavaroita jotka oli ollu hukassa jo jonkun aikaa :))

Ekana muuttopäivänä huomattiin meidän ovessa tämmöinen lappu :) Oli jäänyt vanhoilta asukkailta. Se oli niin hyvä että päätettiin että se jää siihen :D Alimmainen texti on sama venäjäks xd

Oon hyvin viihtyny täällä, naapurit on aikalailla nuorisoa mikä on hyvä asia, koska jotkut vanhat ihmiset tuppaa tekemään tikustakin valittamista :D Viimeksi oon asunu 5-vuotiaana kerrostalos :) Oma mielipiteeni on että kerrostalot ei lapsiperheiden paikka ole, perustuen omaan kokemukseen ku asuttiin kerrostaloissa paljon kun olin muksu ( Naantali, mäntyluoto, porkka, sampola ) ja vanhempani huomasivat että se ei tosiaan ollu meidän paikka. Vanhat ihmiset valitti jos päivällä kuulu vähänkin meteliä -.- Sieppas yks naapuri pariskunta mun pikkuveljenkin kerran vaunuista ulkoa, ku se oli hetken siinä yksin. Oli siinä aikaisemmin jo arvostellu mun vanhempien lastenhoito taitoja, oli kovin sitä mieltä että lasten kuului vain näkyä mutta ääntä ei saanut kuulua :D Pikkuveli löytyi sitten hiukan yli tunnin kuluttua poliisin voimin sieltä naapurista, muistan sen päivän hyvin vaikka olinkin vasta 4-vuotias. Taisi olla pariskunnalla vain sitä oman elämän puutetta ? :) Kun olin 5-vuotias muutimme vihdoinkin omakotitaloon! Muutimme Nakkilan järvimaahan, sieltä oli 13 kilsaa Nakkilan keskustaan. Tai no sehän ei varsinaisesti ollut omakotitalo mihin muutimme vaan paritalon puolikas :) Toisen puolikkaan omisti isäni velipuoli. Siellä vietin lapsuuteni parhaimman ajan neljän pikkuveljeni kanssa :3

Sitten vähän kuvia kämpästä. Olohuonetta>

Tuuletinvalaisin:) Tori.fistä löytää kaikennäköstä ;)

Siittä mennään parvekkeelle>

Vaatehuoneeseen>

Makuuhuone>

Kylpyamme löytyy vessasta> Mukavan haukotuksen Papu päästi :D

Pieni ja sievä parkeveke>

Keittiötä>

Elikkä kaksio jossa 57 neliötä :) Remonttia tulee jossain vaiheessa, vuokraisäntä lupas vaihtaa keittiön kaapistot. Mutta ei vuokra-asunnon tartte mun mielestä olla täydellinen kun ei se ikinä tuu olemaan täysin oma.

Ei mulla muuta tällä erää. Palaillaan!

Blogin aloitus :)

Päätin sitten alkaa rustailemaan  ajatuksiani tänne elämästä ja maailman menosta :) Samalla saan aikaa itelleni ja pääsen pysähtymään miettimään elämääni.

Voisin näin ensialkuun kertoa tämän hetkiset kuulumiseni. Eli siis muutamme uuteen kämppään poikaystäväni kanssa tässä kuussa, wuhuu:3 Kämpän sain hommattua tori.fi:n kautta, olin pistänyt oman ilmoituksen että etsin kaksiota :) Muuten kämppää ei varmaan olisi löytynyt, itsellä ollu aina kiven takana kämppien saaminen ;/ Muutto pikkasen stressaa mua,  vaikka olenhan mä monesti aiemminkin muuttanut ni pitäis mennä ihan rutiinista ? :D

Muuttoa odottelen silti kovasti, että pääsen sisustamaan uutta kämppää ja kissakin varmasti tykkää kun saa isommat tilat, makuuhuoneeseen sillä ei kyllä tule olemaan mitään asiaa xd Kaverikin sille sitten tulossa uuteen kämppään, sen kanssa tutustunutkin jo etukäteen tässä pariin otteeseen :) Ekalla kerralla se ei oikeen tykänny, murisi ja sähisi vaan :( Tokalla kerralla meni sitten jo onneks paremmin :3

Töitä yritän etsiä kovasti, että sais tota velkaakin lyhennettyä. Joittenkin mielestä on tyhmää ottaa velkaa itelleen, mutta mulla ei ollu muuta vaihtoehtoa. Mutta esim. pikavippien ottamista en todellakaan ymmärrä, siinä saattaa pahimmassa tapauksessa menettää luottotietonsa jossei pystykkään maksamaan takaisin ;/ Olin mä tossa työhaastattelussaki heinäkuun alussa mutta paikka meni toiselle :/ En mä kuitenkaan jaksa alkaa ottamaan liikaa stressiä työttömänä olosta, kyllä niitä töitä sitten joskus tulee jos on tullakseen. Joulun jälkeen aion suunnistaa aikuisopiskeluun jos sillonkaan ei ole vielä töitä.

Tällä viikolla saadaan avaimet uuteen kämppään, kun toi vuokraisäntä tulee Salosta Poriin :) ja sitten alkaakin muuttorumba kolmanteen kerrokseen, EI HISSIÄ ;D Vielä on hommattavaa uuteen kämppään, verhoja ja mattoja ym. Mun äiti on aika paljon avustanu noissa hankinnoissa :) Sitten kun uusi koti on saatu kuntoon on tupareitten aika :3