On vain yksi suunta ja se on ylös!

Heipsan.

Nyt ollaan sitten valmiita myyjiä! ;) Vuoden urakka ohitte. Viime kuus 25.2 meil oli viimeine päivä myyjän koulutukses. Tutkinto näytöt läpäisin 20.2 perjantain mu työharjottelupaikas. Vau! Myyjän koulutukse todistukset saatiin mutta viralliset ammattitutkinto paperit tulee postitse 2-3kk päästä. Niin mahtava fiilis :)) Paljo o ihmisiä joil ei ees yhtä ammattia ole, ettei sit ole vaa osannu päättää mikä sit ois se oma juttunen :0 Se ei aina oo niin helppoo suunnitel tulevaisuut. Ei oo sitä kristallipalloa ennustamas tulevaisuutee.

Nyt sitten vaa kohti uusia haasteita! Työhakemuksia lähetelty ja yhdessä haastattelussakin oltu. Mieli on aika toiveikas tulevaisuuden suhteen. 

Viiru neiti on jo oppinut maukumaan :33


Viime aikoina oon saanu kokea kuinka hektistä elämä todellisuudessa on. Yksiki pieni asia/virhe saattaa muuttaa kaiken. Loppupeleissä kaikki on vaan yhtä jossittelua, mitä olisi voinu tapahtua jos jokin asia olis ollu toisin. Vähän aika sitten mun kolme läheistä just selvis kolarista säikähdyksellä ;/ Oli suojelusenkelit mukana <3


Kuvia viime ajoilt

Aina ku matkaa Hesaan ni tuntuu ku menis täysin eri maahan ku siellä saa kaupatki ol pal pidempää auki :0 Asiakaspalveluki on paljon ilosempaa kuin täällä päin :D No en mä kyllä silti Helsinkii muuttas! Kaikki minu läheiset asuu kumminki satakunnas, muual mul ei o mitää :3

En oo ikinä ollu kovin suunnitelmallinen ihminen, oon enemmänkin hetkessä eläjä. Elän sen mukaan mikä tuntuu oikealta, sen kummempia miettimättä. Rakastan matkustelua, tottunu lapsesta asti matkustelee paljon. Olen pistäny paljon rahaa muun muassa juuri matkusteluun. Jokaisella ihmisellä on ne omat rahan käyttö kohteensa: oma talo, harrastukset, auto, alkoholi tai matkustelu :D Elämässä ei voi saada kaikkea mitä haluaa, ellei sitten ole oikeasti pohatta. On osattava hyvin paljon tinkiä asioista. Arvot on jokaisella erilaiset, mulle tärkeetä on et on oma kämpppä ja oma rauha, missä mä saan tehdä mitä haluun ja koska vaan. Jollekki saattaa riittää se oma huone vaan mutta toinen tarttee oman asunnon :) Siitä asti kun ekaan vuokra-asuntooni muutin, otin taloudellisen vastuun itelleni eli minä olen se joka maksaa vuokran, laskut ja muut, en sysää vastuuta minun vanhemmilleni enää. En kokenu että jo täysikäseks tulleena mun vanhemmilla olis enää ns. elatusvelvollisuutta musta että mulla olis oikeus kinua rahaa omiin tekemisiini. Vippaatko 60€ et pääsen baariin, vippaatko 100€ et pääsen ostaa uusia vaatteita, maksatko 340€:n vuokran mun kämpästä 3kk kesän aikana kun en saa kelasta mitään rahaa? 17-vuotiaana päätin ottaa opintolainan ja se oli kokonaan mun päätös ottaa taloudellinen vastuu elämästäni koko loppuelämäkseni. Oikeastaan se on yhteiskunta mikä nuoret pakottaa ottamaan lainaa, opiskelijoilla on pienet tuet asu sitten vanhempien luona tai omillaan. Ei ne tod riitä elämiseen. Ja ne vanhempien tulot vaikuttaa vieläkin 20-vuotiaaksi asti, jos on opiskelija, vaikka asuisikin eri osotteessa, en voi käsittää :0 En kadu opintolainan ottoa enkä sitä että halusin jo tosi nuorena ottaa ite vastuun raha asioistani. 

Uus tietokone tuli tilattua! Maanantaina saan noutaa valintatalosta :3 


Hyvää sunnuntai päivän jatkoa!

Happy New Year 2015!

Kämppä on pieni kaksioks, ei oikee mahu isoo joulukuusta, mutta löysinpäs led-minikuusen! Kisut tosin siittä pallot aika pia pölläs leikkikaluiks :DD Nyteki tos kuvas Viiru vaanimas palloi Xd

Synttärit ja joulu vietetty samassa kuussa. Ihan mukavaa! 21 vuotta tuli täyteen 14.päivä joulukuuta, mutta synttäreitä juhlistettiin 13.päivä lauantaina. Synttäreitten kunniaks varasin hohtokeilauksen :p Sen jälkeen mentiin osan porukan kanssa kiertämään vielä baareja ja ihan vaan ajelemaan! ^^ Ilta oli ihana kiitos vielä mukanaolleille :3 Siinä vaiheessa mua kyllä vähän pelotti, kun mun broidi sai heitettyä keilauksessa keilapallon taakkepäin, mutta hei vahinkoja sattuu! Xd Yhdeks synttärilahjaks sain led-lumiukon, tykkään paljon sisustamisest ja kaikest sisustusjutuist :))

Mitä joulu merkitsee mulle? Jo lapsest ast joulu on merkinny mulle yhdessäoloa läheisten ja perheen kesken, kiireettömyyttä ja rauhaa. Nykymaailmassa tuntuu vallitsevan koko ajan kiire, niin mullakin  yleensä jatkuva kiireentunne päälle. Paljon asioita mitä pitäis muistaa ja tehä. Jouluna saa kerrankin hengähtää! Tykkään ostella joululahjoja muille, niitä saakin ostella aina paljon koska niin iso perhe mulla (omistan neljä pikkuveljeä.) Mulla ei oo vaikeuksia ostaa lahjoja ihmisille, jotka tunnen. Osaan ostaa tarpeellista enkä vaan kaapin täytettä. Ei tulis mieleenkään ostaa jollekkin lahjaks hajuvettä, jolla olis ennestään jo miljoonatuhat hajuvettä kaapissa. 

Tarpeellinen joululahja tuli! Mulla on pitkä ja paksu tukka, täytyy olla hyvä hiustenkuivain siis et tukka varmasti kuivuu ;)

Ihanan jouluinen paketti tuli Amwaylta joulukuussa :) Piti vähä täyentää tuotevarastoja.

Vuonna 2014 maaliskuussa aloitin opiskelemaan toista ammattia itelleni, myyjän ammattia. Ensimmäisen ammattini töitä en ole päivääkään tehnyt, se oli virhe, mutta mitä voi odottaakaan 16-vuotiaalta, niinkuin minä olin, että osaisivat päättää mitä elämältään haluavat niin nuorena jo. Ei ei. Nykyinen koulujärjestelmä pakottaa nuoret tekemään tulevaisuuden päätökset liian aikaisin...

Vuonna 2014 opin tosi paljon elämästä, suurimman osan koulusta. Opin että ei saa ikinä yrittää muuttaa itseään, vaan on oltava sitä mitä oikeasti sisimmältään on. Ei saa esittää toisenlaista, koska sen kuitenki huomaa että se on vaan esitystä. Ei meitä pysty huijaamaan. Miksi olla samanlainen kun muut, ku heitä on jo niin paljon? Xd Nuorempana halusin kuulua lähinnä massaan, siks mulla oli muun muassa musta tukka. Nykyään haluan erottua massasta, olla oma persoonani, oman tyyliseni. En halua, että mun vaatekaappi on kenenkään kopio. Opin että tärkeintä on pitää itsestään huolta, on oltava terveellä tavalla itsekäs. On siis karsittava elämästä pois ihmiset, jotka vaikuttavat itseen negatiivisesti. Hyvä ihmissuhde on vuorovaikutteista, siitä kumpikin hyötyy positiivisella tavalla. Se ei ole sitä todellakaan, että toisen hartioille kasataan aina kaikki huolet ja vaaditaan jatkuvasti uhrautumista puolestaan. 

Mitäs uusi vuosi tuo tullessaan? Ensi kuussa valmistun toiseen ammattiin, saavutan siis yhden mun unelmista! Vielä täytyis jaksaa viimeinen rutistus vaan niin sitten voi juhlia :3 Haikeeta tulee olemaan, itken ihan varmasti valmistujaisissa. Vuosi on mennyt ihan liian nopeasti :/ Oon niin kiitollinen, että sitä ei voi ees sanoin kuvailla. Siitä että sain opiskelupaikan ja mulle annettiin tämä mahdollisuus kasvaa ihmisenä. Oon kiitollinen ihmisille jotka on jaksanut mua tukea ja kannustaa. 

Kiitos 2014, tervetuloa 2015! ;)

<3:llä Hensu

Where is the wonder where's the awe

Olkkarin verhot pystyssä ollu jonkun aikaa! Haluttiin jotain vähän erikoisempaa eikä aina sitä perussamaavanhaapaskaa :D Kipeenä olin viime viikolla, oli tosi korkeeta kuumetta ja aikas heikko olo ;/ Eilisestä asti voin vasta sanoa että oon paranemaan päin. Haastavaa aina mulle kipeenä oleminen, kun en oo tottunu/en osaa vaan koko päivää olla tekemättä mitään, niinko et vaan lepään ja makoilen. Se ei ole minua! Silti on pakko edes yrittää jaksaa tehä jotain, vaikka voimat ei tod riittäis. Sitten vielä kun on inttileskenä, eli joutuu yksin huolehtimaan kämpästä ja kissoista, niin on vaan kipeenäkin jaksettava tehä tähdelliset asiat ainakin.

Halloweenia tuli juhlittua tyttöjen kesken! Kiitos vielä hauskasta illasta :3

Joo-o huomasin tossa vähän yli kaks viikkoa sitten, että Jannu kisulla ei nyt oo kaikki asiat ihan kunnossa :( Ei ollu oikeen oma ittensä, apaattisempi ja hiljasempi. Sitten alkoi se kuseminen ympäri kämppää... Ihmettelin asiaa ihmisille ja sitten selkeni että Jannulla todennäköisesti virtsatulehdus, koska kissa ei voi puhua että häneen sattuu, niin se ilmaistaan juuri käytöksellä. Eläinlääkärillä käyttö ja asia vahvistui ja Jannu sai 10pv lääkekuurin joka loppui juuri tänään! Kiltisti onneksi otti tabletit ettei tarttenu alkaa sekoittaa mihkään, luuli vain makupaloiksi Xd Jannu on kyllä aina ollu yllättävän helppo kissa lähes joka asias. Toittovasti hän on nyt sitten tullu kuntoon :3

Vähän kuvia Viirusta, hän on jo 5 kuukautinen :0

Kun olin nuorempi (mennään ajassa taaksepäin n.3 vuotta) mulla ei ollu tarpeeks elämän kokemusta saatika käsitystä siitä mikä on oikein ja mikä on väärin. Esimerkiks oliko se tapa, jolla läheises sua kohteli, oikein vai väärin? Vaikka ihmiselle kuinka sanois, että se tapa jolla hänen läheisensä häntä kohtelee (huonosti,kaltoin) ei ole oikein vaan väärin, eikä kenenkä ihmisen tulisi saada kokea semmoista, niin sitä ei uskota ennen kuin sen on itse kirjaimellisesti saanut kokea ja tuntea. No, suurinosa meistä menee kantapään korkeakoulun kautta mieluummin kuin uskoo vanhempaa ja viisaampaa. Näin se vain menee.

Poliisit kävi tossa yhtenä lauantai-iltana kylässä, metelin takia. Oli siis kotibileet ja musiikki soi siinä taustalla. Nykyaika on niin vaivatonta ja helppoa kun on älypuhelimet ja tietokoneet, ei tarvitse kotoota nostaa persettä ja kävellä naapurin ovelle asti sanomaan että, anteeksi musiikki häiritsee :D On paljon helpompaa kännykällä soittaa joku muu tekemään asia puolesta. Muistan kun ala-asteella opettajani sanoi, että tulevaisuudessa fyysinen kontakti ihmisten välillä vähenee huomattavasti, kun sosiaalisen median suosio kasvaa. Näin ollen ihmisistä tulee paljon epäsosiaalisempia, vaihdetaan kuulumiset facebookissa tai skypessä ollaan videopuhelussa, kuin että tavattais kasvotusten ja oikeasti tehtäisi jotain yhdessä. Kyllä hän oikein hyvin mielestäni osasi ennustaa tulevaisuuteen, näin on päässyt tapahtumaan. Sosiaalisen median suosio on tehnyt meistä epäsosiaalisempia. Verrattuna minun vanhempieni nuoruuteen, nykyään on hyvinkin paljon erilaista. Ennen kuulemma liikuttiin isolla porukalla esim. kaupungissa, iltoja ei istuttu kotona vaan oltiin ulkona ja liikkeellä. Ihmisiin tutustuttiin ja ihmiset tavattiin kasvotusten. Sosiaaliset taidot olivat koko ajan käytössä, jos eivät niin muuten et pärjännyt. Nykyään on ehkä helpompaa ja vaivattomampaa, mutta olemmeko onnellisempia?

Hensu kuittaa

Myönnän etten aina se helppo ja tasanen oo

Syysloma päällä, kesällä mulla ei ollu yhtään lomaa ni nyt sitte vihoinki ansaittu loma x) Kyl silti kerkesin ruskettuun ja tekeen kaikkee! 6kk jo tullu asuttuu nykyses kämpäs, äkkiäkö se aika menee:0 Tuparit pidetty kesäkuus ja pikkuhiljaa saanu sisustettuu :--) Yksiössä asues en pahemmin pitäny kämpästä huolta, sieltä muuton jälkeen on tullu pidettyy. Nykyään siivoan ihan joka päivä, imuri ja rätti käy päivittäin mutta silti en saa kämppää sen näköseks, ettei täällä asuis kahta ihmistä ja kolmea kissaa. Pölyä, likaa, tiskiä ja pyykkiä on silti. Kyllä sen elämisen jäljen kuuluukin näkyä, ei kämpän kuulu näyttääkään design lehden kannelta :v

Hiukset kasvaa nopeesti!

Makkarin lamppu

Käytiin tuossa yks päivä keskustelua erään henkilön kanssa porilaisuudesta ja porilaisista,  kun kerta tältä seudulta olemme kotoisin ja mun toinen vanhempi on. Tultiin tulokseen, että porilaiset on aika vaatimattomia ihmisiä eikä helposti näytä tunteitaan. Ohan se paljon helpompi piilottaa hymyn taakse tunteet, kuin avautua uurta jaksaen mikä on vialla. Kun on tekemistä, ja tekee asioita mistä nauttii niin helposti unohtaa huonommat asiat mitkä piilee alitajunnassa. Eikä alitajuntaa voi huijata mitenkään, vaikka kuinka yrittäis valehella itelleen. Siks sanotaankin että ennen tärkeän päätökse tekoa pitäis nukkua yön yli, niin yönaikana alitajunta on päättänyt "sun puolesta". 

Löysin laivalta kisuille jouluisan lelun ;)

Maanantaina läksin Tallinnan ostosristeilylle, rakastan matkustelua :3 Lauloin karaokebaarissa yhen biisin niin että koko tanssilattia tyhjeni :DD No se oli liian hurja biisi vanhempien ihmisten makuun Xd.  Lapsesta asti on tullu paljon matkusteltuu, muistan kun tehtiin perhee kans kerra road trip Norjaan. Maisemat ja luonto oli niin kauniita. Ihanin paikka silti missä oon käyny on ehdottomasti Egypti, se punainen meri <3 Matkustelu avartaa kyl mieltä :) Eikä tiijä jos sitä tuliskin josain vaiheessa muutettua ulkomaille asumaan! Jouluun tänään tasan 2kk, tullu jo suunniteltua vähä joulua :p Se on vaa nii ihana perhejuhla joka keskeyttää kaiken kiireen kolmeksi päivää. 

Jannu on minu best friend<3

Hyvää syyslomaa syyslomalaisille!

<3:llä Hensu

Good feeling

Oon sanoinkuvaamattoman tyytyväinen tällä hetkellä, siihen varmaan vaikuttanu viikonlopun laivaristeily hyvässä seurassa ja tämän päiväinen kokovartalohieronta :3 Kuona-aineita lähti vitusti ja olo oli kyllä sen mukanen hieronnan jälkeen. Tää päivä täytyny ottaa rauhallisesti, ei saa rasittaa itteään kun 24 tuntia hieronnasta paikat toipuu vielä (--: Välillä sitä unohtaa kuinka tärkeää on ottaa itelleen sitä aikaa rentoutumiseen niin jaksaa taas perus arkea. Vihaan kiireen tunnetta, mutta tuntuu silti että se on päällä mulla jatkuvasti. On koulu, kämppä, perhe, kaverit ja kissat mistä pitäis huolehtii, ihmissuhteita joihin pitää panostaa koska mikään suhde ei toimi vaan itestään. Myöski oman tilan antaminen on tärkeää.

Eipä mulla nyte pahemmin oo valittamista mistään, hyvin pyyhkii. Shoppailtua on taas tullu ihan liikaa, oon tässä kuukaude sisää ostanut kahet uuet kengät, talvitakin ym vaatetta :P  Ens rahoista pitäis tilata uus kissojen vessa netistä! Hajuystävällisempi ja vaivattomampi.

Pallerot ja iskun ihana sohva ;) <3

:3


Päiväkirjaa tuli kirjoteltuu paljo lapsena ja olen harrastanu myös kirjeenvaihtoa, eli kirjoittaminen ja ajatuste purkaminen on aina ollu mulle tärkeää. Ala-asteella tykkäsin aineenkirjoituksesta, muistan ku kerran kirjoitin jonkun hauskan aineen ja opettaja sit luki sen luokassa ääneen ja nauro vedet silmillä niinku muutkin. Yks ihminen sano et mun kirjoitustyyli on satumainen ja mukaansatempaava et huomaa oon kartoittanu sitä jo lapsesta asti. Kysyi että onko mulla suunnitelmissa tulevaisuudessa kirjottaa kirja ja sanoin että oon miettiny asiaa, katsotaan :)

Tiikerin lapsi tuli luettua ja avarsi kyllä tosi paljo mieltä. Vanhemmilla on suuri merkitys millainen lapsesta tulee ja mun mielestä jokaisen lapsen kuuluisi saada kasvaa ehjässä kodissa missä on äiti ja sekä isä. Ja jos ei pysty huolehtimaan edes itsestään, miten sitten pystyy huolehtimaan pienestä viattomasta ihmisestä? Niin kuin kirjakin sanoo, kun on kasvattanu/kesyttäny jonkun ihmisen, siirtäny osan tiedostaan ja taidostaan tälle, niin on vastuussa siitä ihmisestä. Eikä se vastuu ja huoli lopu siihen kun täyttää 18, ei ei. Vaikka ei asuttaisi enää saman katolla ei se vastuu ja huoli vaan yht`äkkiä lähde, vaikka jotkut niin sanovat että sitten ovat "vapaita" kun omat muksut tullu täysi-ikäisiksi, mutta ei se ihan niin mene ;) Vastuu on elinikäinen ja huoli toisesta loputon, omat tarpeet ovat aina pienemmät toisen tarpeisiin verrattuna. Henkilö kenet on kesyttänyt, voi olla oma lapsi, kummilapsi, ystävä, puolisokin jopa hih :--) Kirjassa Torey oli kesyttänyt oppilaansa. Mä olen kesyttäny nyt lähiaikana kissanpennun eli oon siitä vastuussa. Oli aikamoinen villi tiikeri meinaan ko se meille tuli! :3 


Hyvät tiistai-illan jatkot, meikälänen menee suihkun kautta nukkumaan että on valmiina huomiseen ihanaan koulupäivään!


<3:llä Hensu

Growing pains

Yks maailma ihanimpia paikkoja, toiveen maja Porin lattomeressä. Tualla tuli muksuna paljon hengailtua :v Talvisin pulkkailtua ja hiihdettyä.

Parturin jälkeen.

Muistan sen päivän, kun olin jotain 4-vuotias ja muutettiin Porista uuteen kämppään Nakkilan Järvimaalle, joka on niin korvessa kuin olla ja voi. Bussipysäkillekin piti pyöräillä/kävellä kotoota melkeen kilometri että pääs kouluun. Mukana oli vähän huonekaluja kun tultiin tyhjään kämppään. Mä kysyin että eikö täällä asu ketään ku tää on tyhjä? Me muutetaan tähän, tästä tulee uusi koti, vastattiin mulle. Mä kävin innoissani jokaisen huoneen läpi ja ajattelin että ompa tää iso ja matala talo, ku aiemmin tottunu asumaa kerrostalois. Ei mennyt kauaa kun mä olin saanut kämpän koluttua ja sitten mä yksinkertaisesti päätin asettua taloksi. Otin ylimääräiset vaatteet pois päältäni ja menin lattialle makaamaan. Hetken päästä mut tullaan nostamaan pois lattialta ja sanotaan että miksi sä olet riisuutunut kun me lähdetään kohta pois. Olin että miks meiän pitäisi lähteä uudesta kodista. Eihän me voida ees nukkua täällä vielä, kun ei ole sängyjä, vastattiin mulle. Mentiin hakemaan lisää muuttotavaraa. Olin niin onnellinen ja malttamaton. Lapsuuden huolettomuus :3 Voispa siihen joskus palata ;/


Mä muistan kuinka ootin aikuistumisessa kaikista eniten itsenäisyyttä, että saan tehdä omat valintani ja tehä just sitä mitä haluun. Muutin ekaan omaan kämppään tosi (liian) nuorena ja opettelin siinä ottamaan pikkuhiljaa vastuuta itestäni ja kämpästä. Vastuunottaminen kämpästä ei sujunut oikeen hyvin, en pitänyt kämpästä kovin paljoa huolta. Aika pian muuton jälkeen otin itelleni kissan, Nikon. Noin kahden vuoden päästä tästä Niko kuoli mun porukoitten mökille, oireet viittas siihe et oli syöny rotanmyrkkyä jostain:'( Elin huoletonta 16-18-vuotiaan elämää. Oli kivaa pitää kotibileitä, rakastin alkoholia ja juhlimista. Tulevaisuus ei mietityttäny tai pelottanu. 


Kyl mä vieläkin pystyn elämään aika huolettomasti, mutta en niin paljoa enää mitä ennen. Yks päivä muisteltiin ystävän kanssa aikaa ku oltiin teini-ikäisiä, et sillon sitä jakso ja tuntuu et aikaa riitti kaikkeen. Nyt aika tuntuu olevan kortilla ja itestä aika tuntuu kuluvan liian nopeesti, mulla menee helposti ajantaju. Jos joku tulee kysymään multa vaikka, et koska ollaan viimeks nähty, en osaa välttämättä vastata mitään. Nyt mulla oli 7 viikkoa työharjottelua kaupassa, jossa suoritin yhden näytön läpitte. Näyttötutkintomestari tuli siis käymään minu harjoittelupaikassani, ja minun täytyi pitää hänelle esitys tutkinnonosastani myyntiin valmistautuminen. Olin todella hyvin kuulemma valmistautunu ja ottanu kysymyksistä selvää. Nyt on iso taakka vierähtäny harteilta! :3


Viime viiko keskiviikkona käytiin ystävä kans leffas kattomas kesäkaverit. Oli hyvä! (Älä lue enempää jos et halua spoilausta Xd)Elikkäs se kerto kahesta nuoresta naisesta jotka ei oikeen tienny mitä elämältään haluaa, mikä heistä "tulee isona" ja uskaltaako kehenkä ylipäätään luottaa. Tuli mieleen oma teini-ikä. Mistä sen tietää jonain päivänä, ettei ole enää nuori vaan tullu vanhaks? Herääkö sitä vaa jonain päivänä, nousee ja menee kattomaan itteään peilistä ja toteaa että mä olen tullu vanhaks yhyy :DD Mullakin kesti kauan saada tietää mikä musta tulee isona, mutta nyt mä tien. 

Kolmaskin kissa tuli hommattua kaks viikkoa sitten! Nyt 14  viikkoinen tyttö nimeltä Viiru :--) Pisti kyllä niin vastaan hakiessa, raapi ja sähisi, ei olis millään halunnu lähteä mukaan minkä tämä asentokin jo kertoo. 

Elikkäs tosi arka tapaus oli, mutta kahden viikon kuluessa alkanu parantumaan arkuudestaan. Hänessä on kolmea eri väriä, mustaa, oranssia ja valkoista siis. Oli kauan hakusessa tämän värinen, sitten onni suosi tori.fis! Hänestäkin tulee valjas kisu sitten kun enemmän rohkaistuu.

Mä koen ettei mun tarvi yrittää miellyttää ketään ihmistä, teen omat valintani, jos joku ei niitä hyväksy, niin sillo ei ole oikea ihminen olemaan mun elämässä. Simply. Onhan se toki erittäin suloista, elää vaikkapa mieliksi omille vanhemmilleen, mennä heidän toiveidensa mukaan, mutta onko se kannattavaa jos se ei itestä tunnu oikealta? Ei ole, sukulaisuus ei velvoita mihinkään. Joskus jopa jotkut ihmiset on karsittava kokonaan pois, jotta itse voi paremmin, pitää olla niin sanotusti terveellä tavalla itsekäs :0

Tämmönen tuli luettua tos kesän lopus, suosittelen! Seurannu tv:stäki mut aika paljon eroavat toisistaan. Ja mä uskon et on meit ihmisiä älykkäämpiäkin täsä maailmakaikkeudes.

Keräillään muumimukeja! 

Kämppään saatu yks lamppu lisää ikeasta, vielä tarttee kolme hankkia! Yhdet verhot tarttee lyhentää et voi pistää esille, niistä on kuva edellisessä postauksessa. Ensi viikolla alotetaan koulussa opiskelemaan englannin kieltä, jospa mun enkun taito siittä vähän paranis :v  Tänään illalla leffaan kattomaan uusin kauhu, pääsen siis menettämään yöunet vähäks aikaa tai hope not ;)

Hyvää lauantaita!

<3:llä Hensu

If you can dream it, you can do it

Kukaan ei tule kiittämään sua vanhainkodin vuodeosastolla siitä, että elit virheettömän elämän: pesit aina ikkunasi, synnytit ilman epiduraalia, suostuit kaikkeen mitä ehotettiin vaikka itteäs ei olis kiinnostanu, mutta et voinu ehkä pahoittaa toisen mieltä. Elit muiden unelmia, mutta et omiasi. Kadut todennäköisesti asioita, mitä jätit tekemättä, mahdollisuuksia mitä jätit käyttämättä, unelmia, mitä et edes yrittänyt toteuttaa.

Ajatuksia kirjasta jota aloitin juuri lukemaan. Se on surullisista, kun siinä kohtaa kun se elämänlanka on jo hiipunut, vasta tajuaa että ei ole elänyt elämäänsä täysillä, on tuhlannut aikansa vääriin asioihin/ihmisiin jotka eivät ole tehneet onnelliseksi ja joiden kanssa ei pystynyt toteuttamaan unelmiaan. Koen itseni jo tosi nuorena halunneen tietää mitä tahtoo elämältä. Sain tahtoni läpi tarpeeksi kauan kun yritin. Uskalsin ottaa riskejä, halusin tuntea olevani elossa. Nuoruuden kauneus lumosi, mutta sen kipeys samalla satutti. Olen aina ollut itsepäinen ja tulen aina olemaan sisimmältäni. Kiitollinen olen ihmisille jotka ovat musta huolehtineet, vaikken sitä kiitollisuutta olekaan aina osannut osoittaa.


Joka kesä sitä tuntee aina hieman rauhottuneensa edellisestä kesästä. Ei tee enää mieli juosta pakoon adrenaliini virraten suonissa, hypätä korkealta alas tai kokea olevansa umpikujassa. Kuitenkin tyytyväinen olen että olen elänyt tähän asti täysillä.

Kävin kosmetologilla viikko sitten <3 Piti rentoutua kouluviikon jälkeen ;)


Mun yksi unelmista on päivä päivältä lähempänä. Aika tuntuu menevän niin hirveän nopeasti ;/ Ikärajapassin lisäks nyt on anniskelupassi taskussa. Koulutehtävä kansion teemaksi olen liittänyt muumit ja ysäriluvun lastenohjelmat. Nää nykyajan lasteohjelmat on niin perseestä ku olla ja voi. Ennen lasteohjelmat tehtii semmosiks että niitä jakso vanhemmatki kattoa lasten kanssa yhessä. 

Minni rakkaus ollut jo puolitoista kuukautta kadoksissa :'( Vietiin se Santun kanssa yllätykseks sen mummulle viime kesänä.  Uutta ilmettä tilattu olkkariin :3 On tää sisustaminen vaan niin terapeuttista ja ihanaa! Valkomustaa ;)

Mä olen haaveilija, joka kulkee usein vaaleanpunaiset lasit päässä ^_^ Tämä viikonloppu on mennyt Beavisia ja Butt-Headia kattoessa ja yyterissä  bikinit päällä aurinkoa ottaessa ja uidessa. Miksei aina vois olla kesä ja lämmin? 

Ihanaa hellettä kaikille, muistakaa juoda paljon!

<3:llä Henna